Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for maaliskuu 2010

Lähes valon nopeudella kiitävät protonit sinkoavat maailmankaikkeuden pienimmät alkeishiukkaset liikkeelle törmätessään toisiinsa valtaisassa hiukkaskiihdytinputkessa. Genevessä tehtiin onnistunut tieteellinen koe CERN:issä 30.3.10 klo 14.06. ”Uuden energia-alueen protoni-protoni-törmäyksissä syntyy useita uusia alkeishiukkasia.” (Tiede-lehti).

Yritys päästä kaikkeuden synnyn syihin tai edes lähelle alkua kuvastaa ihmisen tarvetta yltää universumin tuolle puolen. Tämä mitattava kaikkeus lienee liian ahdas vastatakseen persoonamme rakenteen kaikkia ulottuvuuksia.

Pääsiäismunan kuori murtuu ja ihka uusi kana piipertää esille. Universumin kuori alkoi murtua ihmisten maailmassa, kun puutarhahaudasta nousi ensimmäinen kuoleman läpäissyt ihminen, uudessa ylimateriaalisessa kehossa. Tässä mitattavan universumin mitoissa mitättömän tuntuisessa  siementapahtumassa suoritettiin onnistunut läpimurto, joka vastaa 1:1 persoonamme ulottuvuuksien rakennetta.

Kukka kukoistaa ja kuolee, mutta on sitä ennen lähettänyt siemenensä, jotka herättävät uudet kukkakedot väriloistoonsa. Uusi kevät koittaa väistämättä kuoleman jälkeen ja juuri sen johdosta.

Uusi maailma murtautuu esiin Jumalan lähettämän siemenen, kaikkeuden alkusyyn, Logoksen (sana, idea) tultua ihmiseksi historiaan. Ei vain opettamaan viisautta, vaan rakastamaan, parantamaan ja tulemaan siemeneksi, joka kuoltuaan versoaa uuden maailmankaikeuden aihiona, porttina ihmiselle kuoleman tuolle puolen, elämään ja valoon, viestittäen: ”Minä olen Ylösnousemus ja elämä.”

Uusi murtautuu esille vanhasta, elämän versoaminen tapahtuu sisimmässä uskon siemenestä, siellä, missä sydän luovuttaa ja avautuu Vapahtajalleen.

Yli 20 km:n pituisen LHC-hiukkaskiihdyttimen kaavakuva


Read Full Post »

Minulla oli syntyessäni tähän maailmaan jotain ylimääräistä matkassa, toisessa jalassani oli nimittäin kuusi varvasta. En tiedä, mistä geeniperimästä moinen lisä oli peräisin, mutta joka tapauksessa varvas leikattiin pois. Jalastani saatiin täten normaali, muutoin se olisi katsottu jotenkin vajavaiseksi.

No, sehän oli pikku juttu, voisi ajatella. Silti sanotaan, ettei Luoja tee erehdyksiä. Oliko tältä kannalta kenties väärin poistaa minulta tuo varvas? Jospa olisin mukautunut kuuteenkin? Menetinkö jotain yksilöllistä ja uniikkia, vai poistettiinko minulta vain eräs vajavuus?

Eräs näkökulma vaikeaan kysymykseen on se, että vaikka Luoja ei tee erehdyksiä, kaikki ihmisyyteen liittyvä on tavalla tai toisella aina vajavaista. Kenties juuri vajavaisuus ja puutteellisuus onkin ihmiselle suurin mahdollisuus myötäelämiseen ja rakkauteen.

Lääketiede pystyy korjaamaan ja parantamaan, sekä ennalta ehkäisemään monia sairauksia ja puutteita, sekä parantamaan elämämme laatua.

Lääketieteen lahjaa käytetään eettisesti väärin silloin, sen avulla määritellään, kuka saa syntyä ja kenen elämällä on arvo ja olemassaolon oikeus. Vammaisuus, vajavaisuus ja poikkeavuus vieroksuttavat kovien arvojen maailmassa, itsekeskeisyyden ja itsekkyyden maailmassa.

Kyky nähdä kauneutta erilaisuudessa, poikkeavuudessa, vajavuudessa tai heikkoudessa on lahja, joka syntyy usein syvällekäyvien elämänkokemusten, kipujen ja oman heikkouden kohtaamisen kautta.

Ja sen kautta, että on itse saanut apua, kohdannut rakkautta, uskaltautunut tarvitsevaiseksi. Silloin kyky rakastaa avaa elämässä tilaa myös onnellisuudelle.

Ja se ei olisi mahdollista ilman vajavuutta.

Read Full Post »

Talvisodan taistelupaikkoja

TALVISODAN päivinä Suomen kansasta löytyi yhteishenkeä ja yksimielistä isänmaanrakkautta, mutta mikä kohta enää on ”suomalaista”?

Pikku hiljaa käy vain niin, että yhä useampi yritys ja tuotemerkki riistäytyy ulkomaisten bisnesten omistukseen. Valtakunnan rajat hämärtyvät, kun maa hajautuu yhä enemmän monikansalliseen omistukseen. Ylikansalliset yhtiöt ja konsernit säätelevät elinkeinojamme ja irtisanovat ja juoksuttavat kansalaisia mielensä mukaan. Poliitikot myötäilevät laumana, eivät enää äänestäjiä, vaan näitä globaaleja suuryhtiöitä ja mammonaa.

Kuka vielä tahtoo/voi/uskaltaa laulaa: ”Laps Suomen ällös vaihda pois, sä maatas ihanaa”? Vai myytiinkö maamme jo poliitikkojen kabineteissa ennen EU:hun liittämistä? Vai olemmeko kaikki myyneet ihanteemme ja arvomme niin, että se, miltä haluamme näyttää, on tullut tärkeämmäksi kuin se, mitä todellisuudessa olemme?

”Maaliskuun 13. päivä vuonna 1940 kerrotut tiedot talvisodan rauhanehdoista olivat suuri järkytys koko kansakunnalle. Suomalaisten oikeudentuntoa loukkasi verisesti se, että maahan hyökänneelle suurvallalle piti lahjoittaa merkittävät maa-alueet ja jopa Viipurin kaupunki. Katkeruutta herätti myös muun maailman tuki, joka suurelta osin jäi kauniiden sanojen tasolle.”

”Mikä heissä on, noissa rintamalta tulleissa? Minä olen miettinyt sitä kauan. Mikä siinä on? …Ennen kaikkea he ovat muuttuneet hiljaisiksi! Vaikka he kertovat iloisia juttuja tai nauravat, niin he tekevät sen kuin ohimennen, kuin odotellen jotakin. Heidän silmänsä tulevat heti aina vakaviksi taas, ja näyttää siltä kuin he kuuntelisivat. Mitä he kuuntelevat? Muistoja – Aägläjärven tai Sallan tai Kannaksen tykkejä?

– Kersti Bergroth: Nuoren lotan päiväkirjasta” (YLE Uutiset)

Nyt juhlii synkkä sortovalta
nousten esiin kaikkialta.
Liehuttaen lippujansa
yli kansain rajojen
julistaa se sanomaansa
dollarien, eurojen.

Esi-isäin usko, toivo, uhrityö
ei mieltä valaise – on sydänyö.

”Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää!”

Ei enää äidin, isän usko näy,
nyt mahti mammonan sen kaiken peittää.

(c)Veccio da Pecci

Read Full Post »

Kevättä!

Pian valo saa, lehdet, tuoksut kaikki iloon puhkeaa!

.

Jo aavistus hentoa hopeaa

talven viileissä varjoissa

illat valoon verhoaa.


Jo pian kukkanen unohtaa

kevään lempeissä tuulissa,

että syksyllä kuolema saa.


Read Full Post »