Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for lokakuu 2008

’Tutkin tiedelehtiä ja muodostin itselleni aukottoman maailmankuvan. Ei ole olemassa Jumalaa, ei henkeä, ei tarkoitusta. Puhtaasti järjellä ajateltuna elämällä ei ole mitään merkitystä. On aivan sama kuolenko nyt vai viidenkymmenen vuoden kuluttua.’ (16-vuotiaan lukiolaisen aineesta).

Olin yllättynyt siitä, miten nuori koki elämänsä täysin tarkoituksettomaksi. Jäin miettimään, mihin tällainen ajattelu voi johtaa. Vuosi sitten Jokelassa ja nyt Kauhajoella tämä ajattelu vietiin kammottavaan loppuun asti: oma ja muiden elämä oli täysin merkityksetön.

Julkisuudessa on pohdittu melko pinnallisia syitä tapahtuneisiin hirmutekoihin. Puhutaan mielenterveysongelmista, yksinäisyydestä, vihasta ja nettiväkivallan lisääntymisestä. Näillä tekijöillä on toki jotain merkitystä, mutta ampujat olivat ennen muuta saamansa opetuksen uhreja.

On erikoista, että esimerkiksi Jokelan ampujan omaa selitystä teolleen ei osata lukea oikein. Hänen ajattelunsa perustui darwinistiseen luonnonvalinnan oppiin ja ateistiseen nieztscheläiseen tarkoituksettomuuden filosofiaan.

Ampuja uskoi tieteen kaapuun puettuun (naturalistiseen) filosofiaan, jonka mukaan ihminen, hänen ajatuksensa ja kaikki muut ihmiset ovat vain aineen sattumanvaraisen liikkeen tulosta. Hiukkasten liike ei tunne oikeaa, ei väärää, ei ihmisarvoa. Aineen ulkopuolella ei ole mitään.

Materialistisen filosofian pohjalta ei ole mitään järjellistä syytä arvostaa ihmistä. Nuorella on taipumus olla radikaali eli mennä asioiden juurille ja toimia uskonsa mukaan. Onneksi kaikki eivät ole yhtä johdonmukaisia.

Naturalistinen tiede on kuin Troijan puuhevonen, jonka kautta ajatteluumme salakuljetetaan materialistinen tarkoituksettomuuden filosofia. Onko väite liioiteltu?

Richard Dawkinsin, Daniel Dennetin, Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin kaltaiset uusateistit ovat jo pitkään tieteen arvovallalla uskotelleet meille tieteellisten havaintojen johtavan ateismiin. Dawkinsin kirja ”Jumalharha” on ollut luetuimpia teoksia eri puolilla maailmaa. Erkki Tuomioja viittasi siihen puolustellessaan ateismiaan. Harvardin professorin Richard Lewontinin mukaan ”tiede on a priori (ennalta) sitoutunut materialismiin… ja tämä sitoutuminen on absoluuttista.”

Seuraavat sitaatit johtavilta tieteentekijöiltä osoittavat, miten kokonaisvaltaisia väitteitä tieteen nimissä esitetään: ”Ihmiset ovat enemmän matojen kaltaisia, kuin olemme kuvitelleet”, ”emme ole olennaisesti muuta kuin suuria kärpäsiä”, ”olemme vain hiukan uudelleen muotoiltuja simpansseja”, ”etiikka on illuusiota, jonka geenimme aiheuttavat”.

Luonnontiede on näin astunut omien rajojensa ulkopuolelle ja ryhtynyt julistamaan naturalistista uskoa.

ONKO TIEDE sitten lopullisesti haudannut Jumalan? Antaako tiede vastauksen kaikkein merkittävimpiin kysymyksiin, kuten mikä on geneettisen kielen alkuperä, miten elävä solu syntyi, tai mikä on moraalisesti itsestään tietoisen ihmisen alkuperä?

Vastaus on yksiselitteinen: ei anna. Emme edes tiedä, miten yksi proteiinimolekyyli voisi syntyä sattuman ja luonnonvalinnan mekanismilla.

Muutama vuosi sitten maailman tunnetuimpiin ateisteihin lukeutuva professori Anthony Flew kertoi luonnontieteellisten tutkimustulosten erityisesti biologian alalla saaneen hänet uskomaan kaiken takana olevaan suunnitelmaan ja elämän mielekyyteen.

Ehkäpä luonto ja sitä tutkiva tiede viittaakin perimmäiseen tarkoitukseen, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden todellisen merkityksen löytämiseen.

(Bioprosessitekniikan professori Matti Leisola, Etelä-Suomen Sanomat)

Read Full Post »