Professori Tapio Puolimatka onnistui vieraskynäpalstalla (HS 15.11.) siinä missä itse olen yli kaksikymmentä vuotta epäonnistunut nimittäin avaamaan keskustelun evoluutioteorian dogmaattisesta asemasta ja tieteellisistä ongelmista. Tarvitaan filosofeja ja jopa ateistifilosofeja auttamaan luonnontieteilijöitä näkemään sen, että naturalismi ei ole neutraali lähtökohta luonnonhistorian ymmärtämiseen.
Professori Matti Leisola
Darvinistisen fundamentalismin pyrkimys estää avoin keskustelu evoluution ongelmista on ärsyttänyt monia uskonnollisesti täysin sitoutumattomiakin tutkijoita. Yli 700 tohtorintutkinnon suorittanutta luonnontieteilijää on irtisanoutunut darvinistisen sattuma-valinta-mekanismin kaikkivaltiudesta (http://www.dissentfromdarwin.org/). Nobel-palkittu fyysikko Robert B. Laughlin määritteli darvinismin umpikujaan johtavaksi ideologiseksi antiteoriaksi (A Different Universe, Basic Books, 2005).
Joitakin vuosia sitten halusin tutkimusryhmäni kanssa tutkia todellisia evolutiivisia muutoksia (täysin uuden rakenteen syntyä; ei ainoastaan olemassa olevan toiminnan muuntelua). Kohteenamme oli entsyymimolekyyli, jonka halusimme muuttaa toista aktiivisuutta omaavaksi, mutta rakenteeltaan hyvin samanlaiseksi.
Kansainvälinen arviointiryhmä ehdotti rahoitushakemuksemme hylkäämistä. Perusteluna oli se, että emme todennäköisesti onnistuisi ja että kukaan ei tiedä miten uudet entsyymit ovat syntyneet historian kuluessa. Tilanne on suorastaan koominen. Toisaalta evoluutiota pidetään täysin varmana, mutta samalla myönnetään, että sen mekanismeista ei tiedetä oikeastaan mitään.
Naturalismin avointa keskustelua rajoittavan luonteen näkee Coloradon yliopiston solubiologian professori Franklin Haroldin kommentista kirjassa The Way of the Cell (Oxford University Press, 2001): ”Meidän on periaatteessa hylättävä ajatus sattuman ja välttämättömyyden korvaamisesta älykkäällä suunnittelulla, mutta on myönnettävä, että tällä hetkellä ei ole yhtään yksityiskohtaista darvinistista selitystä minkään biokemiallisen tai solusysteemin evoluutiolle, vain joukko ajatusleikkejä.”
Matti Leisola
Bioprosessitekniikan professori
